Ripotten Eståo Komunikasion para Lugåt Maninafekta ni Super Typhoon Mawar Hunio dia 8, 2023 I sigiente un ripotte put i eståo setbision komunikasion gi lugåt yeografiku ni maninafekta ni Super Typhoon Mawar gi Hunio dia 8, 2023, 10 gi pupuengi, Chamorro Standard Time / gi alas 8 gi egga’an Eastern Daylight Time (EDT). Este na ripotte ha na’såsaonao infotmasion i tinaya’ elektrisidå mana’fanhålom ni setbision komunikasion siha para i Federal Communications Commission (FCC) Sisteman Manripotten Infotmasion Dåñu, osino i Disaster Information Reporting System (DIRS). Ripåra na i estao cho’cho’ i setbision komunikasion durånte un situasión siña ha’ chaddek famta’, ya este na ripotte rumeprisesenta un sinisedi gi tiempo. Mientras i FCC ha na’kalåmten i DIRS yan un matulaika na oran rinipotten alas 10 gi pupuengi CHST / alas 8 gi egga’an EDT, este na oran rinipotte umakfacha’ yan i hinatmen Typhoon Mawar gi sankattan na kånton Guåhan. Gi Hunio 5, 2023 i FCC ha na’huyong un Notisian Publiku para u anunsia i maribahan i lugåt manripotten i DIRS, yan i mana’påran DIRS para i Commonwealth i Notte Mariånas. I DIRS trabiha aktitibu ha’ gi iya Guåhan. I sigiente na teritorio siha gi iya Guåhan manggaige gi prisente na lugåt yeografiku ni’ såsaonao gi DIRS (i “lugåt dåñu”) para i ripotten på’go. Guåhan Setbision 911 I Public Safety and Homeland Security Bureau (PSHSB) ha tutungo’ i estao kada Public Safety Answering Point (PSAP) sigún i dinokumenton Nana’guahan Setbision 911, osino 911 Service Providers, gi DIRS, ha ripopotte guatu gi Sentron Supottasion Siguridåt Pupbliku i FCC (Public Safety Support Center), iná’ayuda yan i estådu na Atmenestradot 911, yan, komu nisisårio, kuentos direktamente yan espesifiku na PSAP siha. Tåya’ ripotte pot manafektao na PSAP. Setbision Wireless (Sin Alåmle) I sigiente na påtte umeksplilika i eståo setbision komunikasion wireless gi maninafekta na lugat sigún i rinipotten i DIRS. Sition Cell Siha Ti Manmachocho’cho’ iya Guåhan I sigiente na imåhi numa’å’annok i tinilaika gi tiempo gi potsiento sition cell ni’ man taisetbisio: Potsienton Sienton Cell ni’ Man Taisetbision gi Lugat Dåñu pot Fecha I sigiente na imåhi numa’å’annok i rasón siha na i setbision wireless tumaisetbisio: Kinantidan Sition Cell ni’ Man Taisetbisio pot Rason pot Fecha para Guåhan I sigiente na tapbla muna’å’annok sition cell ni’ man taisetbisio pot distritu pat munisipalidåt. 33.0% i sition cell gi afektao na lugåt tumaisetbisio. I infotmasion ni’ umånnok ginen i kompanian komunikasion siha ni’ muna’guahåhayi setbisio para Guåhan. Estådu Manafektao na Isla Sition Cell Masesetbe Sition Cell Fatta Pot siento Fatta Sition Cell Fatta pot Dåñu Sition Cell Fatta pot Transpottasion Sition Cell Fatta pot Elektrisidå Sition Cell Manlå’la’ pot Elektrisidån Sigondårio GU GUAM 327 108 33.0% 12 13 90 129 TUTÅ 327 108 33.0% 12 13 90 129 I kuånto na ti manmacho’cho’ na sition cell gi un espesifiku na lugåt siña ha’ ti chumilong yan i guaha na setbision wireless para i pupbliku guihi na lugåt. Atan Improving the Resiliency of Mobile Wireless Communications Networks, Order, 31 FCC Rcd 13745, para. 10 (2016) (rinekoknisan i minappot gi rinipresentan i prisente na estao gi un setbision mannana’guaha wireless durånten emethensia siha.) I Sisteman Wireless siha tengnga manmaplaneha yan gof meggai, manáfakcha’ na sition cell ni’ muna’guaguaha i etmås kapasidåt yan kontinuasión setbisio maskeseha mayulang un pattekulåt na sitio. Lokkue’, i mannana’guaha wireless sesso ma na’setbe temporårio na fasilidåt siha, tåtkomu cells-on-wheels (COWs), aomementa pudet gi manmachocho’cho’ na sitio siha, ma tututuhon kontratan lumiliko’ (roaming), pat ma chocho’gue otro aksion ni’ para u ma mantieni setbisio para i manafektao na taotao durånten emethensia pat otro na situasion ni’ humuyong-ña ti manmacho’cho’ sition cell siha. Sisteman Telebision (Cable) yan Wireline (Dumanña’) Kompanian cable yan wireline siha ma ripotte na 2,778 na subscribers man taisetbisio gi lugåt dåñu; siña ha’ såsaonao guini i minalingon setbision tilifón, telebisión, yan/pat Entonet. Telebisión yan Rediu: Eståo estasion telebisión (TV) siha: · 1 estasión TV maripotte na manaisetbisio. (KGTF) Eståo estasión FM Rediu siha: · 3 estasión FM maripotte na tumaisetbisio. (KSTO, KISH, K290CR) Eståo estasión AM Rediu siha: · 1 estasión AM maripotte na tumaisetbisio. (KTWG) Special Temporary Authority (STA) / Dokumenton Renunsia Siha (Waivers) / Ekstensión Siha I Federal Communications Commission (FCC) siña ha’ mannå’i Espesiåt na Aturidåt Temporårio, osino Special Temporary Authority (STA), para u mapetmiti i insigidas pat temporårio na operasión pattikulåt na fasilidåt rediu durånten emethensia pat otro na kondisión prisisu, yan lokkue’ waivers para u supotta komunikasion emethensia yan i fina’maolek setbisio. ● Måyu 25, 2023, i Office of International Relations mannå’i STA guatu gi Trans World Radio Pacific (KTWR). ● Måyu 28, 2023, i Media Bureau mannå’i emethensia na STA guatu gi Nimitz Carrier Group para u fampupblika huyong gi FM kometsio gi iya Guåhan asta Måyu 31, 2023. Gi Måyu 30, 2023 i Media Bureau mannå’i un ekstensión asta Hunio 30, 2023. ● Måyu 29, 2023, Media Bureau mannå’i STA gi Good News Broadcasting Corporation (KSDA-FM). ● Måyu 30, 2023, i Wireless Telecommunications Bureau, Mobility Division, mannå’i kon kondisión un emethensia na waiver gi patten 96.67(c)(2) yan (3) gi areklon Kumisión siha ni’ gumigiha i Citizens Broadband Radio Service. ● Måyu 31, 2023, i Media Bureau mannå’i STA guatu gi Guam Education Telecommunications Corporation (KGTF).